MUISTIMATKA ADI 2014 OSA 6. Paljon palasia Alzheimerista

ADI 2014 Osa 6. Konferenssissa kuultua

Paljon palasia Alzheimerista

Torstaipäivän ohjelmatarjontaa - päivä oli konferenssin "Lyhyin"

Konferenssin pääluennot painottuivat tieteelliseen tutkimukseen ja olivat kaikki englanninkielisiä eikä mitään tulkkausta ollut. Tämän vuoksi Muistiliiton tiedon palasia kerännyt haluaa muistuttaa, että jotain yksityiskohtia on voitu suomentaa väärin. Tämä raportti ei ole siis tutkimuksellisesti ihan validi, mutta jotta saamme jakaa nämä tiedonmuruset niistä kiinnostuneiden kanssa, otetaan tällä kertaa riski. Kuitenkin tämän vuoksi suosittelemme, että tämän blogiosion kohdalla luette lopun "sillä silmällä".


Konferenssin sisällöllinen tarjonta oli huiman laaja ja silti kaikki liittyi muistisairauksiin. Aamupäivisin oli isompia luentokokonaisuuksia ja iltapäivällä rinnakkaisluentosarjoja. Teemoina olivat mm. viimeisin tutkimus ja hoito, politiikka ja tietoisuuden lisääminen, hoiva ja hyvät käytännöt sekä muistisairauksien kanssa eläminen. Tämän viimeisen teeman luennoitsijat, asiantuntijat ja puheenjohtajat olivat kaikki muistisairauteen sairastuneita ihmisiä.

Konferenssissa toistuivat jatkuvasti termit APOE4, biomarkkerit ja amyloidi. Myös proteiinit ja glukoosi. Lisäksi usein mainittiin aivoihin ja tautiin liittyen sekä tulehdusreaktio että aineenvaihdunnan häiriöt. Tämänhetkisen tutkimustiedon pohjalta Alzheimerin taudin prosessi aivoissa ja neuronitasolla näyttää olevan olevan hyvin pitkä, jopa 20-30 vuotta ennen varsinaista Alzheimerin tautia. Todettiin myös, että nykyiset lääkkeet auttavat joillekin, mutta ei kaikille eikä kaikissa vaiheissa. Alzheimerin taudin ratkaisun avaimet vaikuttavat pohjaavan oletukseen, että kun tiedetään enemmän aiheuttajista, voidaan kehittää kohdennettuja ja tehokkaampia lääkkeitä. Tämän vuoksi tutkimusta tarvitaan edelleen.

Amyloidi ja APO-E4 olivat paljon esillä tutkimuksen aktiivisina kohteina ja taudin ydintekijöinä , myös Colin L Mastersin luennolla.

Useilla eri luennoilla puhuttiin aivojen metaboliasta eli aineenvaihduntaongelmista. Parhaillaan tutkitaan, miten yksilön muut aineenvaihduntahäiriöt ja riski sairastua Alzheimeriin liittyvät yhteen. Joitain yhteyksiä jo näytetään löytyneen. Tutkimusta tehdään aivojen mikrotasolta, kemiasta sekä proteiini- ja glukoosiaineenvaihdunnasta koko elimistön sokeriaineenvaihduntaan saakka. Parhaillaan tutkitaan myös mm. Diabeteksen ja Alzheimerin taudin yhtäläisyyksiä metabolian näkökulmasta, osuva esimerkki tästä oli luento nimeltä: "Alzheimer's Disease or Cerebral Diabetes". 

Joissain muissa maissa, joissa tutkitaan aktiivisesti väestöstä esim. APOE4:sta ja muita biomarkkereita, joudutaan pohtimaan myös tiedon tuomaa tuskaa ja eettisiä kysymyksiä varhaisesta tutkimuksesta. Konferenssissa mainittiin myös Suomen riskikartoitus. Tuli mieleen, että voisiko tulevaisuudessa kartoitukseen lisätä APOE4-arvon? Ennaltaehkäisyn lääkkeetön näkökulma (liikunta ja ravinto ym.) todettiin myös katsauksessa osana suomalaista lääkkeetöntä näkökulmaa. Tästä todettiin, että tutkimusnäytön näkökulmasta voi sanoa, että ei niistä ainakaan haittaakaan ole. 

Pohjoismaisissa puheenvuoroissa painotettiin elinikäisiä elintapoja ja toimintaympäristöä suojaavina tekijöinä.  Muualla maailmalla ennaltaehkäisy tuntui painottuvan sairauden puhkeamisen ja etenemisen ennaltaehkäisyyn lääkehoidon ja rokotteiden näkökulmasta. Tai ehkä tämä tunne tuli siitä, että niistä puhuttiin niin paljon konferenssissa? Joka tapauksessa erittäin varhainen lääkehoito kuulosti olevan kiivaan tutkimuksen alla oleva ja potentiaalinen mahdollisuus. 

Laura Fratiglioni Ruotsista kertoi konferenssissa pohjoismaisesta elinikäisen ennaltaehkäisyn ja suojaavien tekijöiden näkökulmasta. 

Vaikka tutkimus on todella aktiivista, se on samalla pitkäjänteistä ja tämän vuoksi erityisesti jo sairastuneen muistisairaan näkökulmasta hidasta. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää kehittää myös muutakin kuin lääkehoitoa. Nämä lääkkeettömät tukimuodot olivat myös aika hyvin esillä konferenssissa.

Kuten melkein kaikissa muissakin luentokoonaisuuksissa, myös tutkimus- ja etiikkasessioon oli otettu mukaan muistisairauteen sairastuneen ihmisen sekä läheisen puheenvuorot. Tämä oli hyvä muistutus siitä, että samalla kun tehdään kiivasta tutkimusta sairauden voittamiseksi ja ennaltaehkäisyn edistämiseksi, on tärkeää että edistämme jo muistisairauteen sairastuneiden ihmisten elämänlaatua. He ovat kanssamme täällä tänään!

Palanen tietoa maailmalta 6.
Aktiivista tutkimusta ja uutta tietoa muistisairauksiin liittyen on paljon. Maailmalla tutkitaan aktiivisesti muistisairauksia ja niiden hoitoa. Melkein kaikki konferenssin abstraktit löytyvät sähköisenä: http://www.alzint.org/docs/default-source/Downloadable-Materials/abstract-book.pdf 

tiedonpalasia maailmalla poimien ja tulkiten,
Virva